Skip to content

Kaupunkikulttuuri ja Hänski

syyskuu 21, 2012

Julkaistu Länsi-Savossa alkuvuonna 2012

Hänskin tekojäästä syntynyt kiista on valitettavasti jättänyt vähälle huomiolle sen, mitä Hänskin kehittäminen merkitsee Mikkelille. Hänski ei liity vain sen lähiasukkaiden asumisolosuhteisiin tai Hänskin jään käyttäjiin. Kyse on kaupunkikulttuurista, siitä, mikä tekee kaupungista ainutlaatuisen, kiinnostavan ja tunnistettavan. Siksi Hänski koskee kaikkia mikkeliläisiä.

Mikkelissä ei ole kovin monia erityispiirteitä: kaupunki on keskellä metsiä ja järviä. Suuri osa suomalaisista kaupungeista sijaitsee keskellä metsää ja veden äärellä, joten tässä suhteessa Mikkeli ei juuri erotu.

Mikkelin etu kaupunkina liittyy nähdäkseni siihen, että kaupungin perinteiden vahvuuksia on kyetty muuttamaan tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. Tämä näkyy hyvin torin ympäristössä. Tällainen kehityskulku ei ole itsestään selvää. Suomen nuoressa kaupunkikulttuurissa läheskään kaikissa kaupungeissa ei ole edellytyksiä hyödyntää perinteen mahdollisuuksia uuden luomisessa.

Harvoissa kaupungeissa on muutaman sadan metrin säteellä kaupungin ydinkeskustasta mahdollista käydä työssä ja opiskella, osallistua kirkonmenoihin, nauttia teatterista, kylpeä uimahallissa, syödä laadukkaassa ravintolassa, tutustua taidenäyttelyyn, lainata kirjoja, lähteä jääpallo-otteluun, iloita voitosta elävää musiikkia kuunnellen ja asettua nukkumaan omaan sänkyyn. Ja kaikki tämä kävelymatkan päässä omasta kodista.

Mikkelin keskustan perinteisillä tapahtumapaikoilla järjestetään monipuolisia ja kaupunkikulttuuriin erottamattomasti kuuluvia, yhteisöä innostavia yleisötapahtumia. Ne tekevät kaupunkielämästä kiinnostavan ja Mikkelistä erityisen paikan asua ja vierailla. Ilman tapahtumia kaupunki olisi vain yllätyksetön asumalähiö, jolla ei olisi lainkaan omaa identiteettiä saati matkailullista kiinnostavuutta.

On huolehdittava siitä, että mikkeliläiseen kaupunkikulttuuriin kuuluvat perinteiset palloilulajit, jääpallo ja jalkapallo, pysyvät aivan kaupungin keskustassa. Hänski ja Urski ovat suomalaisessa kaupunkikulttuurissa harvinaisuuksia ja hiomattomia timantteja. Hänskiin ja Urskiin on panostettava nykyisiä suunnitelmia voimakkaammin, koska kaupunkikeskustoissa sijaitsevilla urheilu- ja kulttuurikohteilla on myönteinen vaikutus alueensa talouteen ja viihtyvyyteen.

Suomessa asumisviihtyvyydestä puhuttaessa korostuvat maaseutumaiset arvot, kuten luonto ja rauhallisuus. Kaupunkiasumisen vakiintuessa arvostuksen kohteet vähitellen muuttuvat. Iso-Britanniassa tehdyn selvityksen mukaan jalkapallostadionien läheisyydessä asuntojen arvo on noussut keskimääräistä enemmän. Osa kaupunkilaisista hakeutuu tietoisesti elävien kulttuuripalveluiden äärelle.

Olisi haitallista, jos Mikkelissä kaupunkikulttuurin kehittämisessä peräännyttäisiin ja kaupungin keskustan palvelut perustuisivat vain kaupallisiin ja hallinnollisiin palveluihin. Hänskin ja Urskin kehittämättä jättäminen heikentäisi lähialueen kiinteistöjen arvonnousua. Samalla yksi Mikkelin harvoista vahvuuksista menestyä kaupunkien välisessä vetovoimakilpailussa heikkenisi selvästi.

Toivottavasti käynnissä oleva valituskierre ei lamaannuta jääpalloväen arvokkaita ponnisteluja mikkeliläisen kaupunkikulttuurin ylläpitämisessä tai saa päättäjiä laiminlyömään Hänskin ja Urskin pitkäjänteistä kehittämistä.

Pekka Uotila

Mainokset
Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: