Siirry sisältöön

Kulttuuri saa matkailuekosysteemin menestymään

syyskuu 21, 2012

(Julkaistu TAKU-lehdessä 2011)

Pekka Uotila

Eurooppalaisille matkailijoille kulttuuri on toiseksi tärkein peruste matkakohteen valinnassa. Tuottaja 2020 -hankkeen tekemään kyselyyn vastanneista kulttuurituottajista suurin osa piti toivottavana kulttuuri- ja matkailualan vahvaa kumppanuutta.

Elämyksiä etsivän matkailijan kannalta kulttuurin ja matkailun palvelut muodostavat yhden kokonaisuuden, jossa eri toimialojen rajat eivät välttämättä ole merkityksellisiä.

Matkailijalle esimerkiksi tapahtumaan osallistumiseen sisältyy monia valintoja, palveluja ja tekoja, jotka yhdessä muodostavat elämyksen.

Tuottamisen näkökulmasta matkailijan tarvitsemat palvelut muodostavat tuotannollisen ekosysteemin, jossa eri toimialojen toimijat ovat riippuvaisia toisistaan. Koska kulttuuri on matkustamisen syynä tärkeä, kulttuuri on ekosysteemissään ”tuottaja”, se ekosysteemin osa, jonka onnistuminen tuottaa muille toimialoille mahdollisuuden menestyä.

Kulttuuriin liittyy paljon sellaista, mitä ei voida nopeasti tuottaa ja siten saada aikaan uutta kilpailuetua. Keskiaikaista kaupunkimiljöötä tai aitoja pyramideja ei enää synny. Sen sijaan uusia kulttuuritapahtumia voidaan synnyttää melko nopeasti. Tapahtumilta odotetaankin lisää potkua kaupunkien vetovoiman lisäämiseen ja matkailun edistämiseen.

Kulttuuritapahtuma saattaa hidastaa paikkakunnan muuten taantuvaa kehitystä ja luoda uusia työtilaisuuksia paikallisessa ekosysteemissä perinteisten elinkeinojen hiipuessa – ainakin niin kauan, kun tapahtuma elää ja voi hyvin. Vain harvoista tapahtumista tulee pitkäkestoisia menestystarinoita.

Toisinaan ajatellaan, että palvelut ovat suojassa kansainväliseltä kilpailulta, koska palvelut on kulutettava paikallisesti.

Tapahtumatuotannossa ja elämyspalveluissa tämä ei täysin pidä paikkaansa. Ensinnäkin elämyspuistot, museot ja tapahtumat voivat myös olla maailmanlaajuisia brändejä. Asiakkaat ja työntekijät ovat paikallisia, mutta omistus, tuotekehitys ja sisällöt tulevat muualta.

Toisaalta lisääntynyt matkailu ja parantuneet liikenneyhteydet merkitsevät sitä, että vapaa-aikaa ja vapaa-ajan palveluja kulutetaan suurissa kaupungeissa ja ulkomailla, jolloin paikallinen, kotimainen kulttuurikohde kilpailee samasta vapaa-ajasta ulkomaisten kohteiden kanssa. Automatka Vantaalta Mikkeliin kestää pari tuntia ja lento Vantaalta Berliiniin suurin piirtein yhtä kauan.

Menestyvät kulttuuritapahtumat ovat osa toimivaa talouden ekosysteemiä, joka pystyy kilpailemaan kokonaisuutena muiden kulttuuristen kohteiden kanssa. Esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlat menestyy, koska keskiaikainen linna, ainutlaatuinen järviluonto ja laadukas, jatkuvasti uudistuva oopperafestivaali muodostavat kilpailukykyisin kokonaisuuden. Mikään yksittäinen tekijä ei menestykseen riitä. Linnoja, järviä ja oopperafestivaaleja on kaikkialla maailmassa. Aivan vastaavaa yhdistelmää sen sijaan ole missään muualla.

Suomessa matkailun etuna kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna pidetään luontoa. Koska kulttuuri on tärkeä tekijä matkakohteen valinnassa, on kyettävä edelleen kehittämään sellaisia ekosysteemejä, joissa yhdistyvät luonto ja kulttuuriset sisällöt.

Tapahtumatuotannot, majoitus- tai liikenneinvestoinnit yksinään tuskin riittävät kilpailukykyisten kulttuuristen ekosysteemien synnyttämiseen. Siksi on entistä enemmän panostettava laajempien, kulttuurisesti kiinnostavien kokonaisuuksien kehittämiseen, jos hiipuvia teollisuuden aloja halutaan laajamittaisesti korvata sellaisella palvelutuotannolla, jossa maksajina ovat matkailijat.

Kulttuurin anti matkailun kehittämisessä liittyy kokemuksellisuuteen, esteettiseen elämykseen, kyseenalaistamiseen, paikallisen ja yleisen – menneen ja tulevan yhdistelemiseen, identiteettien rakentamiseen, vaihtoehtoisten kertomusten käsikirjoittamiseen, merkitysten synnyttämiseen, eettisten valintojen pohtimiseen ja yksilön kokemuksen korostamiseen.

Kulttuurituottajan tehtävä on uudenlaisten kulttuuristen tapahtumien ja elämysten kokeileminen, ekosysteemin improvisaation mahdollistaminen, uusien tilojen avaaminen ja tässä ekosysteemissä liiketaloudellisesti ja tuotannollisesti kestävästi toimiminen. Tällaista toimintaa tulevaisuuden kulttuuriekosysteemi tarvitsee ja toisaalta tällaista ainutlaatuisuutta seutukunnat kaipaavat erottuakseen toisista alueista matkailullisesti houkuttavina kohteina.

Mainokset
Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: