Skip to content

Miksi kontillinen kulttuuria pelastaa talouden?

helmikuu 19, 2013

Tämä on puheenvuoro, jonka pidin Mikkelin kaupunginkirjastossa 19.2.2013. Tilaisuudessa keskusteltiin Mikkelin torille sijoitetusta taidekontista. 

Kulttuurin perusidea on tyytymättömyys. Ihminen on kulttuuriolento, koska ihminen ei tyydy olosuhteisiin, jotka hänelle on annettu. Sen sijaan hän pyrkii jatkuvasti muuttamaan vallitsevia olosuhteita. Kulttuuri -sanan alkuperä juontaa siihen, että ihminen kyllästyi kuljeksimaan ruuan perässä ympäri maita ja mantuja. Ihminen päätti vastoin luontoa muokata ympäristönsä sellaiseksi, että siellä kasvaa vain hänelle ravinnoksi kelpaavia kasveja ja siellä oleilee vain hänelle ruoaksi kelpaavia eläimiä. Siksi kulttuuri-ihminen nurisee aina, jos joku toinen nisäkäs (kuten susi, karhu tai norppa) saalistaa ihmisen reviirillä.

Tähän samaan tyytymättömyyteen, aggressiiviseen alistamistahtoon, ylimielisyyteen ja omistamishaluun perustuu edelleenkin kulttuurimme. Vaikka koskematonta luontoa ei enää ole alistettavissa ja muokattavissa, kun suuri osa metsistä on istutettuja puupeltoja, suot ovat lämmitysenergiavarantoja ja rannat laituripaikkoja, jatkaa ihminen uutuuksien tavoittelua ja ympäristönsä muokkaamista. Tätä ahkeraa muokkaamisen vimmaa kuvastavat parhaiten suuret investoinnit. Tyypillisiä kulttuuriamme ja sen arvoja heijastavia julkisia investointeja ovat Suomessa esimerkiksi jäähallit, autoiluinvestoinnit ja kauppakeskukset. Ne kertovat kulttuuri-ihmisen kekseliäisyydestä jatkaa luonnonolosuhteiden kukistamista ja kontrollointia, vaikka kyse ei enää olekaan koskemattomasta luonnosta. Jäähallissa voidaan viettää talvea silloin, kun on kesä, kauppakeskuksessa voidaan viettää kesää silloin, kun on talvi ja autossa voidaan aina olla liikkeellä, oli sitten kesä tai talvi.  Ihmisen perusstrategia kulttuuriolentona on toimia aina vastoin vallitsevia olosuhteita.

Kulttuurilla on kahdet kasvot, kaksi vastakkaista puolta. Yhtäältä se ylläpitää kuria, järjestystä, perinnettä ja pysyvyyttä. Hyvä esimerkki tällaisesta pysyvyyttä ylläpitävästä kulttuurisesta instituutiosta on kielioppi. Kielioppia tarvitaan, jotta lapsena oppimallamme kielellä voi jotenkin kommunikoida vielä kahdeksankymmenenkin vuoden kuluttua. Toinen kulttuurin perustehtävistä on päinvastainen: kulttuuri kyseenalaistaa kaikkea, hajottaa ja pilkkaa vallitsevia olosuhteita ja perinteitä, jotta tilalle tulisi jotakin muuta.

Autoilu, sisätilaluistelu-urheilu tai sisätilakaupustelu ovat lyhyen historiansa aikana muuttuneet vallitseviksi olosuhteiksi. Suomessa on enemmän rekisteröityjä ajoneuvoja kuin ihmisiä. 4,7 miljoonaa suomalaista asuu kunnassa, jossa on jäähalli ja jokaista suomalaista kohden on kolmisen neliömetriä lattiapinta-alaa kaupoissa. Koska kulttuurin tehtävänä on kyseenalaistaa vallitsevia olosuhteita, on selvää, että tässä ajassa kiinnostavimmat kulttuuriset aloitteet liittyvät juuri omaksumamme elämänmuodon, nykykulttuurin ymmärtämiseen ja sen ilmiöiden kyseenalaistamiseen. Yksi merkillisimmistä ilmiöistä on juuri ulkotilan lähes pakonomainen välttely. Siksi kaikki teot, joiden avulla voimme vaihtaa näkökulmaa ovat kiinnostavia. On virkistävää joskus katsoa ulkoa sisälle, eikä aina vain sisältä ulos. Kontit Mikkelin torilla ovat osa sitä kulttuurista liikehdintää, jossa ihminen koettaakin rakentaa elämyksensä itse ja nähdä vaivaa nähdäkseen jotakin uutta.

***

Taide on se osa kulttuurista, joka on vaikeinta arjessa sietää, koska sen tehtävänä on viedä ihmisiä epämukavuusalueille ja kertoa sellaisesta, josta ei pystytä totutuilla sanoilla kertomaan. Taide kertoo siitä, mistä ei vielä osata puhua. Taide on perusluonteeltaan häiritsevää ja tuhoavaa. Taide vaatii ja kuluttaa ihmistä ja siksi sitä ei voida suositella mukavuudenhaluisille ja itseensä tyytyväisille. Toisaalta juuri siksi sellainen taide, joka kyseenalaistaa ympäristönsä, itsensä, perinteensä ja taidetta kohtaavien ihmisten vakiintuneet käsitykset on tuottavaa. Tässä yhteydessä haluan sivuhuomautuksena muistuttaa, että kaikki vanha ei ole välttämättä mukavaa. Esimerkiksi Mikkelin kaupunginorkesterin konsertissaan esittämä muutaman sadan vuoden takainen teos on juuri sellaista musiikkia, jonka kuunteleminen antaa uuden ja kiinnostavan näkö- tai paremminkin ”kuulokulman” vallitsevaan, kaikkialle tunkeutuvaan sähköiseen listamusiikkiin.  Oikeilla soittimilla esitetty klassinen musiikki on yllättävää vallitsevaan, sähköiseen musiikkiolosuhteeseen verrattuna.

Nyky-yhteiskunnassa taidetta pelätään ja ihan syystä. Taide on vaarallista, koska se vaatii paljon. Siksi kulttuuria pyritään hallitsemaan ja hillitsemään. Taiteen synnyttämä ajattelu ja oivaltaminen tuottavat ihmiselle hyvänolontunnetta ja uusia ajatuksia. Siksi kulttuuri nähdään välineenä, jonka avulla voidaan saavuttaa hyvinvointia ja innovaatioita. Hyvässä olossa ja uusissa ideoissa ei ole sinänsä mitään pahaa, mutta vierastan ajatusta siitä, että kulttuurista voitaisiin poimia vain sen mukavat puolet ja tyytyä siihen, että kulttuuriruiskeilla parannettaisiin sairaat ja johtajien luovuuspäivillä keksittäisiin legopalikoita siirtelemällä huoltovajeen ratkaisu. Kulttuuri ei ole väline, eikä muusta yhteiskunnasta erillinen lisuke, hyvinvointipalvelu tai turha kustannuserä.

Kulttuurin uutta luova puoli on kapitalismin varsinainen ydin.  Taloutemme perustuu riippumattomaan ja arvaamattomaan, kahlitsemattomaan kulttuuriin ja siksi vain kulttuurin avulla voidaan selviytyä niistä ongelmista, jotka kulttuurimme on luonut. Graham Greene tiivistää kulttuurin perustehtävän mottoon: Creating is Destroying. Luominen on tuhoamista. Viime vuosisadan yksi suurimmista talousteoreetikoista Joseph Shumpeter näkee kapitalismin prosessin ytimessä saman luovan tuhoamisen. Talouden varsinainen moottori ei ole taloudenhallinta, vaan se, mitä uutta vanhojen rakenteiden takaa voi löytyä. Talouden menestys on rohkeutta purjehtia horisontin taakse, vaikka uhkana on putoaminen maailman reunalta.

Kulttuuria ei haluta nähdä talouden ytimessä, koska kulttuurin uudistamisvoima koetaan uhkana. On mukavampi selittää maailmaa talouden termeillä, kirjanpitäjien ja pankkiirien sanoilla. Ne, joilla menee hyvin, harvoin haluavat kovin suuria muutoksia vallitsevaan tilanteeseen. Siksi on parempi mieltää kulttuuri mukavaksi kotikissaksi, joka tuottaa rauhoittavaa hyrinää ja lämmittää syliä. Tällä hetkellä Euroopan suuret ongelmat selitetään talouden ongelmiksi, talousvajeeksi. Euroopan rikkaissa valtioissa kuten Suomessa ja Hollannissa talouteen vedoten kulttuurista säästetään. Kuvaavaa tällaiselle tilanteella on se, että Hollannissa menneisyyden suuret maalaustaiteen mestarit pidetään edelleen näyttävästi esillä, mutta uusi, kokeileva ja nykymenoa kyseenalaistava taide on leikkausten kohteena.

Se on lyhytnäköistä ja talouden kannalta surkeaa. Jos meillä on jokin vaje, se on kulttuurivaje. Juuri nyt tarvitaan vaihtoehtoisia näkökulmia itseriittoiseen ja vanhoja rakenteita suojelevaan yhteiskuntaamme. Niitä kulttuurin ammattilaiset tuottavat.

***

Torin taidekontti on signaali siitä, että taide tunkeutuu sinne, missä sitä vähiten odottaa. Se on hyvä. Samalla kontti muistuttaa mikä on uuden ja kyseenalaistavan taiteen asema yhteiskunnassamme. Tilapäinen kontti keskellä markkinatalouden perinteikästä areenaa, valtiovallan tärkeiden, historiallisten symbolien edessä ja miljoonia maksavan autoilupyhätön päällä on oivallinen teko.

Sivistysvaltio, saati kapitalismi ei toimi ilman yllätyksiä, kyseenalaistamista ja epämukavuutta. Mitä enemmän on taidetta, sitä enemmän saamme yllätyksiä ja epämukavuutta. Mitä enemmän on yllätyksiä ja epämukavuutta, sitä syvempi on sivistyksemme. Ainoa raaka-aine, jota voimme taloudellemme tarjota jatkuvasti lisää, on sivistys. Siksi tarvitsemme taidekontteja torilla, taidetta marketeissa, taidetta museoissa ja muualla. Vain kulttuuri voi tuottaa sellaista uutta, mikä nostaa talouden uuteen nousuun. On investoitava taiteilijoiden työhön ja tuotava se entistä paremmin esille. Se kannattaa ja se tuottaa tulosta. Talous tarvitsee kulttuuria pelastuakseen. Kontti on välttämätön, mutta valitettavasti se ei yksin ole sittenkään riittävä edellytys taloutemme pelastamiseksi.

Mainokset

From → Sekalaista

Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: